Muumapappa suuntasi Jenan keskustan kautta Jena West -rautatietasemalle ja hyppäsi junaan.
Erfurtissa sää oli mitä mainioin, mikä oli miellyttävää vaihtelua eiliseen koleuteen verrattuna.
Luvassa oli opastettu kierros, joten Muumipappa päätti keskittyä poseeraamiseen, kun kartanlukua tai muuta suunnistusta ei tarvinnut itse hoitaa.
Vanhojen talojen lisäksi Erfurtissa ol myös vehreitä keitaita ja pieniä jokia, jotka suuresti ilahduttivat kauas Muumilaaksosta ajautunutta Pappaa.
1100- ja 1400-luvuilta olevat kirkot häikäisivät Pappaa massiivisella koollaan ja kirkkojen eteen pykätty tivoli muistutti siitä mikä tätä maailmaa nykyään pyörittää.
Yhtäkkiä Muumipappa havaitsi, että asuttuaan Saksassa jo yli viikon, hän ei ollut vielä kertaakaan nauttinut saksalaista olutta. No, kirkkoon nyt ei kuitenkaan voi mennä oluttuopposen jälkeen. Ainakaan jos on korkea-arvoinen Pappa Muumilaaksosta.
Maallisista mietteistä Pappa siirtyi ihailemaan tuomiokirkon lasimaalauksia.
Vanhojen talojen ja tivolin jännittävä yhdistelmä:
Kaikki voimansa ponnistaen Muumipeikko suuntasi läheiselle linnoitukselle, josta olikin oivat näköalat kaupunkiin.
Paluumatkalla takaisin kaupunkiin nähtiin lukuisia perisaksalaisia taloja:
Muumipappa päätti Erfurtin kierroksensa erikoisen sillan kupeeseen. Silta on rakennettu paikalle taloineen päivineen. Kaikkea ne saksalaiset keksivätkin.
Hihii! Miten hienoa matkustamista Muumipapalle! Onpa paljon raportoitavaa sitten Muumilaaksossa, jossa toivottavasti kaikki jäsenet ovat paikalla :) yhden kerran tosin oli havaittavissa Papan pientä koti-ikävää, kun hän mielsi itsensä pojakseen Muumipeikoksi..
VastaaPoistaKommentoin myös vanhempaa tekstiäsi tähän, kun nyt olen kommentoinnin maussa (MH?). Hauskaa, että mikä-olikaan-rekisteröitymispaikka/sen nimi toi heti mieleen sikäläisen kerrospihvileipäbaarin.
Muumiteema on nyt kyllä päivän polttavimpia puheenaiheita. Itä-Suomen helmessä (tai eräässä niistä) Lappeessa kuultiin nimittäin oleskelunurkassa, siinä keittokomeron ja käytävän välissä, tuvan lämmössä, eräskin Hinurilaulu. Se sai haltioituneen vastaanoton niiltä muutamalta, jotka jaksoivat kuunnella laulun loppuun asti. Seuraavana aamuna (eli eilen su) Muumilaakson tarinat meinasivat viedä voiton äänennaukaisulta. Laaksossa Niiskuneiti juoksi äänennopeudella Muumitaloon kertomaan, että hänen veljensä aikoo hypätä kalliolta alas. Nähtiin vielä, miten Niisku kiihdytti vauhtiaan alamäessä hypätäkseen tekemiensä siipien kannattelemaksi. Häntä tosin alkoi pelottaa (tms), eikä hän sitten lopulta hypännytkään. Ja sitten alkoi Weldonin vetämä aurinkotervehdyssessio.
Terveisiä Jyväskylästä. Täällä sataa.
Mitä helvettiä?! :D Kuulostaa kyllä taas niin kuoroviikonlopulta! Joo, tuo Pappa herättää kyllä suurta huomiota. Aasialaiset kyselevät, että mitä se tekee (esim. tuoko onnea) ja mä vastaan, että ei, se on vaan paikalla ja täysin hyödytön. :D
VastaaPoistaJa ei olisi muuten paha rasti ollenkaan jos Bürgerservicessä tarjoiltaisiin purilaisia. Kun siellä nyt kuitenkin joutuu jonottomaan, niin pieni ape voisi olla paikallaan. :)
Jos Muumipapalle ei pian juota sitä olutta, alkaa samat touhut kuin kotona Muumilaaksossa. Eli kotipolttoisen teko ja jatkuva tissuttelu. Molempi parempi.
VastaaPoistaHiisi mihin lieskaan tässä vielä pääseekään papan touhuja seuratessaan.